Rakastan sinua!

Seison Helsingin rautatieasemalla laiturilla 7 ja odotan pohjoisesta saapuvaa junaa.

Juna on juuri pysähtynyt ja ihmisiä purkautuu ulos vaunuista.

En ole ainoa, joka odottaa ja katselee ympärilleen kaipaus silmissään.

Kiireiset kulkijat tungeksivat ohitseni.

Hetki sitten tyhjä laituri vilisee nyt erilaisia tarinoita, unelmia ja suunnitelmia, kaikilla näyttää olevan jokin tietty suunta ja päämäärä.

Otan jännittyneitä askeleita harvakseltaan eteenpäin ja katson etsivästi eteenpäin.

Vatsanpohjassa perhoset kutittelevat ja sydän lyö innosta ja jännityksestä normaalia pulssia kiivaammin.

Kauan odotettu hetki lähestyy.

Silmiini osuvat tunnistettavat piirteet.

Katson, kuinka tuuli heittää pitkiä tummia hiuksia peittäen osan kasvoista.

Kevään kirkas aurinko pakottaa siristämään silmiäni.

Näen, kuinka tuulen heittämät hiukset siirretään sivuun paljastaen kauniit kasvot.

Kasvot, joita olen saanut katsella 25 vuotta.

Näin kohtasin ensimmäisen kerran rakkaan vaimoni, pääsiäisenä 1999.

Laulujen laulu 4:1

Miten kaunis oletkaan, kalleimpani, miten kaunis on katseesi!

Kyyhkyjä ovat sinun silmäsi, hunnun verhoamat.

Sinun hiuksesi ovat kuin mustien vuohien lauma, joka karkaa Gileadin rinteitä alas…

Ensi rakkaus ja rakastuminen täyttää sydämen päästä varpaisiin.

Etsitään yhteistä aikaa, seurustellaan ja tehdään asioita yhdessä.

Tehdään suunnitelmia ja rakennetaan yhteistä tulevaisuutta.

Rakastuminen laittaa tekemään asioita, joita ei muuten tulisi tehtyä.

Ilman rakkautta sydämessäni en mahdollisesti olisi edes uskaltanut lähestyä rakkauteni kohdetta.

Rakkauden voima ajoi eteenpäin pelosta, epävarmuudesta ja jännityksestä huolimatta.

Rakkaus tulee suusta ulos, se ei pysy sisällä piilossa, se haluaa tulla esille, se haluaa tulla jaetuksi, se haluaa näkyä tekoina.

Rakkaus ei kulu, vaan mitä enemmän sitä tuhlaa, sitä enemmän se kasvaa.

Jos tänään tässä koet, että rakastat kumppaniasi, sano se hänelle.

Jos rakkaus on jostain syystä hiipunut, jos kuitenkin koet jotakin sydämessäsi, sano edes se.

Voit sanoa, että tahdon rakastaa sinua, tahdon rakastaa niin kuin silloin, kun kohtasimme.

Meillä on vain tämä hetki, huomisesta ei ole varmuutta.

Rakastuminen on ainutlaatuinen tapahtuma, ei ole toista samanlaista kokemusta.

En tiedä, miksi joku rakastuu ensi silmäyksellä, ja joku toinen vuosien ystävyyden jälkeen tai näiden välistä.

Ihmiset ovat erilaisia, mutta yhteistä on se, että rakastaa.

Miten siihen on tultu, ei ole oleellista.

Samanlaista on myös rakastuminen Jeesukseen.

Rakkaus näkyy sanoina ja tekoina meidän elämästämme.

Se näkyy haluna viettää aikaa Jumalan kanssa ja haluna toimia ja kunnioittaa Jumalaa.

Jumalan käskyt eivät ole rakastavalle taakka, vaan itsestään selvyys sen ymmärryksen mukaan, mitä on saanut.

Yhtä lailla kuin parisuhde tarvitsee työtä ja huolenpitoa kestääkseen, tarvitsee myös jumalasuhde yhteistä aikaa rukouksessa ja myös tekemisessä Jumalan kunniaksi.

Omassa kokemuksessani osallistuminen tekemiseen ja toimintaan on ollut juuri merkittävä tekijä elävän uskon ylläpitämisessä.

Jumalan kutsun mukaan olen heittäytynyt tehtäviin, joita tehdessä olen joutunut täysin turvautumaan Jumalan apuun oman heikkouden tuntien.

Tämä on ollut valtava siunaus.

Monien rakkaus on kuitenkin kylmentynyt.

Oma rakkauteni Jeesusta kohtaan oli kuollut.

Jeesus on kuin rakastava puoliso, joka yrittää kaikilla keinoilla osoittaa rakkautensa ja saada syntiin langenneen ihmisen takaisin luoksensa.

Vaikka minä taistelin vastaan ja käänsin selkäni Jeesukselle, siitä huolimatta Jeesus rakasti minua, osoitti rakkautensa minulle ja kutsui seuraamaan häntä.

Jeesus rakastaa myös sinua ja haluaa sinut yhä lähempään yhteyteen kanssasi.

Jos koet kaipausta Jumalan puoleen, sano se hänelle.

Jos rakkautesi on kylmentynyt tai kuollut, vaikka et osaa rakastaa enää, sano, että tahtoisin rakastaa niin kuin silloin, kun koin ensirakkauden kanssasi, tai anna minun kokea se ensi rakkaus.

Psalmi 51:3-5, 9-14

Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.

Pese minut puhtaaksi rikoksestani ja anna lankeemukseni anteeksi.

Minä tiedän pahat tekoni, minun syntini on aina minun edessäni.

Vihmo minut iisopilla ja pese minut lunta valkeammaksi.

Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, elvytä mieli, jonka olet murtanut.

Käännä katseesi pois synneistäni ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.

Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki.

Älä karkoita minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois pyhää henkeäsi.

Anna minulle jälleen pelastuksen riemu ja suo minun iloiten sinua seurata.

Teksti: Sami Salmela

Kuvat: Sonja Salmela ja Sami Salmela